Luonnollisessa vuorovaikutussuhteessa on kyse siitä, mitä asiat ja tapahtumat aidosti ovat ja kuinka ne vaikuttavat ympäristöönsä suoraan ja välittömästi. Tämän luonnollisen vuorovaikutussuhteen ymmärtäminen perustuu havainnointiin ja asioiden kokemiseen suoraan. Siinä ei ole kysymys käsityksistä tai mielipiteistä, vaan siitä, mitä todellisuudessa on ja mitä todellisuudessa tapahtuu.
Oppiminen ja ymmärtäminen perustuvat havainnointiin ja kokemukseen. Havainnointi ja kokemukset ovat myös ajattelun perusta. Mitä puhtaampia havaintomme ovat, sitä parempi perusta meillä on ajattelulle ja päättelylle. Usein kuitenkin aiemmat kokemuksemme, tunnereaktiomme ja syntyneet uskomuksemme vaikuttavat merkittävästi suhtautumiseemme ja havainnointiimme. Lisäksi sokaisemme itseämme myös ainaisella ajattelulla, joka estää meitä havainnoimasta joskus todellisuutta ympärillämme jopa kokonaan.
Ymmärtääksemme luonnollista vuorovaikutussuhdetta meidän on pyrittävä pitämään mielemme puhtaana, jotta havaintomme olisivat mahdollisimman totuudenmukaisia. Tämä vaatii harjoittelua ja myös ymmärrystä mielen todellisesta luonteesta. On tärkeää kyseenalaistaa henkilökohtaiset käsitykset ja uskomukset ja myöntää itselleen, että ei oikeasti tiedä, ei oikeasti näe eikä ymmärrä miten asiat todella ovat.
Tarkoituksena on siis katsoa asioita puhtaalla mielellä, ilman odotuksia, ilman minkäänlaisia ennakkokäsityksiä, me vain katsomme. Olemme tässä ja vain koemme. Annamme opittujen käsitysten ja uskomusten haihtua ja vain havaitsemme asiat suoraan. Silloin alamme luonnollisesti oppia, mitä asiat todella ovat ja kuinka ne vaikuttavat.
Luonnollisessa vuorovaikutussuhteessa on kyse tapahtumien ja asioiden todellisesta luonteesta.
Kehittämällä kykyämme havainnoida puhtaasti, opimme huomaamaan asioiden todellisen luonteen ja kuinka ne vaikuttavat jatkuvasti ja luonnollisesti toisiinsa. Näemme kuinka kaikki asiat ovat kiinteässä ja välittömässä yhteydessä, ja kuinka kaikki tapahtumat syntyvät luonnostaan asioiden välisen vuorovaikutussuhteen seurauksena. Huomaamme asioiden erillisyyden olevan harhaa. Opimme ymmärtämään, että olemme osa ympäristöämme, emmekä voi erottaa itseämme siitä. Alamme huomaamaan kuinka ympäristömme vaikuttaa meihin ja kuinka me vaikutamme siihen.
Koko elämä perustuu juuri tähän välittömään luonnolliseen vuorovaikutussuhteeseen, jossa kaikki asiat ovat yhteydessä toisiinsa ja jossa kaikella on merkitystä. Tässä vuorovaikutussuhteessa mitään ei tapahdu turhaan. Tämä asioiden välinen kiinteä vuorovaikutussuhde synnyttää tapahtumat ja luo jatkuvan muutoksen, jossa asioita syntyy ja kuolee, jossa elämä itse ja sen säilyminen on arvokasta ja herkkää.
Luonnollisen vuorovaikutussuhteen ymmärtäminen perustuu mielen puhtauteen.
Kaikki tapahtumat vaikuttavat ympäristöönsä samankeskeisten renkaiden tavoin.
